lauantai 30. lokakuuta 2010

Koiran nenäpunkki

     






Pneumonyssus caninum

 
Nenäpunkki on yleinen, mutta harvoin diagnosoitu koiran loinen. Nenäpunkit ovat pieniä, millimetrin mittaisia hämähäkkieläimiä, jotka elävät nimensä mukaisesti koiran nenäontelossa. Tartunta koirasta toiseen tapahtuu todennäköisesti niiden nuuskiessa toisiaan kirsut vastakkain.
Koiran nenäpunkki on yleisempi Skandinaviassa kuin Keski-Euroopan maissa.

Nenäpunkkitartunta ei ole vaarallinen koiralle, kiusallinen kylläkin ja huonontaa hajuaistia voimakkaasti. Nenäpunkki ei myöskään tartu ihmiseen eikä muihin kotieläimiin. Kissalla on oma nenäpunkkilajinsa.

Diagnoosin teko on verrattain vaikeaa ja perustuu punkin löytymiseen ja että se on paljain silmin nähtävissä. Punkki on valkoisenkellertävä väriltään ja soikea muodoltaan, noin 1.0-1.5 mm pitkä ja noin 0.5-0.9 mm leveä ja se on hyvin nopea liikkeissään . 

Oireina esiintyy ”käänteistä aivastelua” eli jonkinlaista röhkivää niiskuttamista sekä kirkasta sierainvuotoa, hajuaistin heikkenemistä ja kuonon alueen kutinaa, jolloin koira usein raapii kuonoaan tassulla tai hankaa päätänsä lattiaan. 

Ennen hoitoon ryhtymistä kannattaa eliminoida muut mahdolliset oireiden aiheuttajat. Kirkas sierainvuoto saattaa johtua tavallisesta nuhasta tai virustartunnasta, esim. penikkataudissa. Aivastelun syynä voi olla allergia, vierasesine nenässä tai tulehdus. Sydänsairaudet aiheuttavat toisinaan hengenahdistusta. Hengenvetokohtaukset voivat johtua myös liian pitkästä pehmeästä kitalaesta, jota esiintyy erityisesti lyhytkuonoisilla sekä kääpiökoirilla.

Nenäpunkkeihin käytetään seuraavia, reseptillä saatavia lääkkeitä (joista yksikään ei ole rekisteröity nenäpunkin häätöön).

* Stronghold on turkkiin levitettävä loishäätölääke, joka tehoaa, kuten kaikki muutkin alla mainitut lääkkeet, nenäpunkkien lisäksi muihin koiran loiseläimiin, kuten matoihin, täihin ja kirppuihin. Hintaansa nähden huonohko teho, kuulemma.

* Interceptor on erikoisluvan vaativa ja siksi hinnaltaan kallein loishäätölääke.  Kuuri sisältää neljä viikon välein annettavaa pilleriä. Interceptor hoidon etu on kuitenkin vähäiset sivuvaikutukset ja sitä voidaan antaa kaikille koiraroduille. Tehokkaaksi koettu lääke!

* Milbemax on reseptillä saatava laajakirjoinen loishäätölääke. Ei suositella collie-rotuisille koirille.

* Ivermektiini on laajakirjoinen pistoshoito. Se ei ole turvallinen lammaskoiraroduille (colliet, partacolliet, shetlanninlammaskoirat ja niiden risteytykset), joten sitä ei ole rekisteröity lainkaan koirille tarkoitetuksi lääkeaineeksi. 

Kaikkien näiden lääkeaineiden kanssa on suositeltavaa, että hoito uusitaan 2-3 viikon kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Saman perheen kaikki koirat on hoidettava samanaikaisesti.

Kaikki edellä kirjoitettu on poimittu allaolevista linkeistä.

6 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Mehän epäiltiin Hugolla tossa kesällä nenäpunkkitartuntaa, mutta koska oireet (reverse sneezing silloin kun toi on TODELLA innoissaan) ei hävinneet Milbemax-kuurin jälkeen, ell epäili että sillä olisi juurkin tuo pitkä ja pehmeä kitalaki -ongelma.
Tätähän ei sitten olla sen kummemmin muuten tutkittu tai hoidettu, ei kuulemma tarvitse koska Hugon kohtaukset ei ole niin pahoja, että hapensaanti heikkenisi. Kuulostaa vaan tosi pahalta, ja kiva selitellä vieraille mikä sillä on... :( Tätä siis esiintyy melkein ainoastaan silloin kun me tai muita erittäin mieluisia vieraita (kuten meidän äiti :)) tulee kotiin.

HooPee kirjoitti...

Tiia,
nuo lääkkeet ovat aika tujuja, joten ei niitä kannata antaakaan, jos ei ole pakkotilanne.
Varsinkaan, kun on epäselvää, mistä oireet johtuvat.
Vilillä on lievää nuhaa ja toivon, että mitään muuta ei ilmene, sillä en silti aio antaa mitään lääkekuureja, kun on muutenkin ollut noita ongelmia tuon immuunisysteemin kanssa.
Vieraille onkin selittämistä, pelästyvät varmaan "astmakohtausta". Vilillä oli pienempänä joskus tuollaisia ryystämiskohtauksia, ihan kuin olisi tukehtunut. Luin jostain, että silloin pitää laittaa sormi koiran nenälle ja pitää siinä jonkin aikaa. Vilillä se on auttanut aina. Nyt vanhempana niitä kohtauksia ei ole ollutkaan enää aikoihin.

Maija kirjoitti...

Entisellä koiralla oli nänäpunkki ja sisäänpäin kuorsaaminen oli ihan kamalaa. silloin sai lääkkeeksi jotain tabletteja, en muista enää mitä ne oli. Kuurin aikana sieltä nenästä tuli sellainen valkoinen pienen pieni ötökkä. sain sen napattua ja olen varma siitä, että se oli punkki.
On kurjaa kun joutuvat kärsimään nuo koiruudet kaikaesta tämmöisestä.

Henna kirjoitti...

Meille eläinlääkärin anto sitä niskaan pistettäävää ainetta, en oo nähny et punkki tulis ulos mut ei oo kuurin vikasta otto kerrasta niiskuttanu tai vetäny henkee sillai sisään päin et kuulostais ku se ei sais henkee. joten se sitte kai tehos. On se kyl tosi inhottavaa ku ne joutuu kestää kaikkee tämmöstä siis punkki nenässä mahtaa tuntuu inhalta.

meri kirjoitti...

Meidän koiralla on nenä punkki ja kuulostaa kuin se aivastaisi sisäänpäin,en ihan ymmärtänyt mitä täytyy tehdä ensimmäiseksi?

Hanne kirjoitti...

Hei meri,
onko koirasi lyttykuonoinen, mopsin näköinen? Silloin voi olla kyseessä vain siitä lyttykuonosta johtuva hengitysoireilu, jolle ei mitään voi.
Seuraa nyt jonkin aikaa koirasi vointia, ei minun mielestäni kannata heti eläinlääkärille juosta, oireilu voi olla ohimenevää, vähän kuin vilustuminenkin. Mutta jos oireilu tulee pahemmaksi, voit toki käydä eläinlääkärillä.
Kuten tuossa tekstissäkin luki, nenäpunkki ei ole vaarallinen, mutta tarttuu muihinkin koiriin.
Katsoitko sen videon, joka on tekstin lopussa linkkinä? Siitä vähän näkee, millaista se nenäpunkkioireilu on.
Hyvää kevättä sinulle ja koirallesi!