torstai 30. joulukuuta 2010

Vuoden viimeiset

Vuosi vaihtuu huomenna ja tämä olkoon vuoden 2010 viimeinen postaus.

Nyt on sitten kaksi viikkoa Vili kutissut poikkeavan paljon. Aiheuttajaa en tiedä, osaan vain epäillä, mutta selvitykset sen suhteen ovat vielä kesken. "Syytetty on syytön, kunnes toisin todistetaan." Siitä sitten tuonnempana eli ensi vuonna.


Tässä vuoden viimeinen kortisonikalenteri. Surullista kerrottavaa. Vuoden huippuluku! Kokonaiset 45 mg mennyt joulukuussa!
Kortisonia on siis mennyt reippaanlaisesti ja nyt päätin antaa viikon verran joka päivä sen 2,5 mg, jotta tilanne rauhoittuisi.
(Sininen merkki tarkoittaa ½ tablettia Prednison'ia eli 2,5 mg kortisonia)



Yöt ovat olleet levottomia. Vili ei raavi öisin, mutta tulee häiriköimään sänkyyn aamuyöstä, herättää parhaasta unesta. Häipyy välillä jonnekin ja sitten pian on taas tuijottamassa sängyn vieressä tai herään niskan nuolemiseen... Raivostuttavaa!
Tiedän, että Vili ei minua kiusakseni herätä, vaan hänellä on jollain tavalla levoton olo. Hätä ei ole syynä, Vili käy iltaisin viimeisellä lenkillä klo 22-23 aikoihin. Syynä ei ole myöskään nälkä ( Vili todellakin herättää yöllä, jos potee nälkää! ), sillä Vilille jätetään yöksi aina pieni huikopala kuppiin.
Nyt poika makaa tuossa koivet kohti kattoa onnellisena, on saanut meidät nousemaan klo 6 ja aamulenkin jälkeen uni maittaa. Vilille. Onhan poika tehnyt taas yövuoron.

Huoneilma

Olen yrittänyt perehtyä huoneilman vaikutukseen terveydelle. Asia on minulle uusi, toki olen siitä kuullut, mutta en ole perehtynyt asiaan ollenkaan.

Oikea huoneilman lämpö on 20-22 °C ja lämmityskaudella suositeltava sisäilman kosteus on 25-45%. Kosteus ei saisi jatkuvasti olla suositusta korkeampi, koska se edistää pölypunkkien ja homeen lisääntymistä. Kesäaikana sisäilman kosteus voi olla ajoittain jopa 60 % johtuen säätilasta.

Ilman laatua voi lisätä kätevästi ilmanpuhdistimella. Huoneiston tuulettaminen on myös tärkeää ja sen suorittamiseen oikein löytyy hyviä neuvoja alla olevista linkeistä.
Allergisille ihmisille ja eläimille voi syntyä sisätilojen ilmanlaadun puutteista haittoja monella eri tavalla. Huonekasveihin kertyvä pöly, kukkaruukkujen mullassa muhiva home, sisustus- ja rakennusmateriaaleista tuleva haju sekä sisällä tupakointi ovat esimerkkejä niistä.




Kosteusmittari on hyvä olla joka perheessä lämpömittarin lisäksi. Luotettavimman tuloksen antaa hiuskosteusmittari, jonka voi aika ajoin kalibroida itse. Sellaisen saa jo 20 eurolla.





Ilmanpuhdistin, jonka kapasiteetti riittää noin 60 neliön huoneistoon, maksaa noin 600 euroa.
Pienen, makuuhuoneeseen soveltuvan saa puolta halvemmalla.

lähteet:
Terveellisen asunnon ABC
Sisäilman laatu
Sisäilmaopas Allergia- ja astmaliitto

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Tapania!

Kyllä arki on aina arki...


Joko sitä voisi tänään jo pistää joulunpyhiä pakettiin ja päästä eroon tästä kilikellokauluksesta, kysyy Vili!







Turun Sanomat 22.12.2010

Arkisiin asioihin kuuluvat, ikävä kyllä, tämän tapaiset, surulliset uutisoinnit.
Onneksi oikeus toteutui. Edes tällä kertaa. Piste.
Tämä lehtijuttu ei liity mitenkään Vilin kasvattajaan.




Ja jotta iloista mieltä ei tule tapanista huolimatta, niin kerrottakoon taas kerran Vilin kutinoiden, joista jo aikaisemmin mainitsinkin, jatkuvan ja jatkuvan. Ei taideta enää kuuna päivänä päästä parempaan olotilaan. En tiedä, mitä yrittäisin. Kortisonia menee lähes päivittäin. Voi koiraparkaani.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Rauhallista Joulua!


 Arkihuolesi kaikki heitä, mieles' nuorena nousta suo!
Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen
suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja
henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa?

Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen,
hohde määrätön siitä lähti, viel on auvona ihmisten;
kun se loistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii
haat, kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan
kaukomaat!

Joululauluja


Vili kiittää kaikista hyvänjoulun toivotuksista!

perjantai 17. joulukuuta 2010

Vuoristorataa

Eipä tule elämä yksitoikkoiseksi.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Vili alkoi hepuloimaan. Raapi itseään ja kaikkea mahdollista, mattoja ja petiään, ampaisi vähän väliä raketin tavoin taas paikasta toiseen pelästynyt ilme katseessaan. Taas kerran.

Totiseksi vetää...
 Pelastavan enkelin roolissa olevaa kortisonia pikkupojan nassuun ja kolme varttia myöhemmin oli taas rauha maassa ja Vilillä parempi olo. Turvaudumme taas tiuhaan tuohon jo rakkaaksi tulleeseen Prednison-purkkiin.

En jaksa tästä edes masentua, kaikkeen tottuu vähitellen....

torstai 9. joulukuuta 2010

Adventin aikaa

Vili viettää rauhaisaa adventin aikaa, joulun odotusta. Tässä vähän tilannetiedoitusta.

Ruokahalu pojalla on erinomainen. Kukkakaalimössö on noista kasvissoseista ehdoton ykkönen, eihän sitäkään paljon mene, mutta Vili ei sentään nirsoile sen suhteen.
Lihoista herkuinta on hevosen liha, kakkosena tulee lammas ja nuo kaksi ovatkin tällä hetkellä se ruokalistan perusta, johon sitä ympätään kaikkea muuta, mitä saatavilla on ja mikä Vilille sopii.

Tähän sopiikin mainiosti kerrottavaksi tällä viikolla tekemäni iso moka. Ikinä aikaisemmin en ole moista tehnyt, vaikka olen monet kinkut jo ehtinyt tässä elämässä paistaa...
Vili kun syö ruokansa pääasiallisesti kypsennettynä, niin olin lammaslihaseosta pannulla kypsentänyt ja siitähän irtoaa erittäin runsaasti rasvaa, tietenkin. Kaadoin koko seoksen siivilään, kuten olen jo useasti tehnyt. Sitten laitan siivilän alle astian, jotta rasva valuu siihen.
No, juuri sillä hetkellä soi puhelin ja koska odotin tärkeää puhelua, syöksyin puhelimeen ja unohdin koko lammaspaistokseni. Tyystin ja kokonaan.
Kun seuraavan kerran menin keittiöön, niin voi kauhistuksen kauhistus! Siivilän alla ei ollutkaan astiaa ja kaikki rasva oli valunut viemäriin! Ei auttanut itku näillä markkinoilla eikä kuuma vesi eikä fairy. Pelastavan enkelin roolin sai talonmies, joka puuhasteli viemärin kimpussa pitkään, miesparka, joutui avaamaan kaikki irtoavat osat ja antoi minulle pestäväksi kaikki hajulukon putket. Yök-yök, onneksi olen nähnyt aikaisemminkin jotain yököttävää... Putkia ei meinannut pelastava enkelinikään saada auki, oli todella työn ja tuskan takana, mutta nyt on taas kaikki hyvin.

Mitä opimme tästä? Ei koskaan, ei milloinkaan, jähmettyviä rasvoja viemäriin!

Kortisonia menee jotakuinkin taas joka 3. päivä. Muutaman kerran olen joutunut antamaan annostuksella joka 2. päivä, mutta heti siitä on taas jatkettu tuolla pidemmällä antovälillä.
Kutinoita on lievästi, ei mitään erityisen mainittavaa.

Kortisonin lisäksi Vili saa ylläpitoannoksena Xie Tang™-yrttitablettia 600 mg päivässä. Olen kokenut sen antamisen hyväksi, se todellakin tuntuu rauhoittavan Vilin kutinoita, vaikka juuri nyt Vili ei olekaan vielä täysin kutinaton.

Jatkan tätä kiinalaista yrttilinjaa Vilin kohdalla. Koululääketieteellä ei ole keinoja auttaa Viliä, joten otetaan luonto avuksi, tueksi. En toki ole niin sinisilmäinen (enää), että kuvittelisin Vilin jotenkin parantuvan immuniteettinsa heikkoudesta, mutta haluan Vilin olevan mahdollisimman vastustuskykyinen ja terve koirapoika. Kaikesta huolimatta.

Olen tilannut Vilille Resilium™-yrttitabletteja, jotka on tarkoitettu ruoka-aineallergisen eläimen immuunisysteemin tueksi ja oireiden vähentämiseksi. Lisäksi vielä Immunkomplex™-tippoja, joita on tarkoitus antaa yhtä aikaa tuon Xie Tangin kanssa. Ne tipat sisältävät runsaasti vitamiineja, entsyymejä, aminohappoja, hivenaineita sekä mineraaleja.

Kaiken lisäksi kokeilen vielä matokuurina Wormfree™- yrttipohjaista loishäätöä.
Yritän näillä konsteilla varjella Vilin elimistöä kaikelta kemialliselta painolastilta, riittää jo, että joutuu tuota kortisonia syömään. Olen yrittänyt ystävystyä sen kanssa, ja eihän se oikein onnistu, mutta parempi laiha sopu kuin lihava riita, joten eiköhän me opita elämään yhdessä. Vili, minä ja kortisoni. 

torstai 2. joulukuuta 2010

Pari sanaa

Viime kuukauden kortisonisaldo oli pöyristyttävä, ottaen huomioon, kuinka hyvässä jamassa Vili jo ehti olla.
Nyt ollaan taas annostuksessa 2,5 mg joka kolmas päivä. Vähäistä rapsutusta on edelleenkin lääkepäivän lähestyessä. Jouduin jossain vaiheessa antamaan kortisonia Vilille keskiyöllä ja nyt siirrän vähitellen sitä antamisaikaa taas aamuun, kuten suositus on jatkuvan käytön ollessa kysymyksessä.

Sininen merkki = 2,5mg kortisonia. Yhteensä 37,5 mg
Tuli luettua taas kertaalleen Prednisonin pakkausseloste. Sieltä löytyi mm. maininta, että "ole erityisen varovainen, jos olet menossa kirurgiseen toimenpiteeseen tai aiot ottaa rokotuksia". Miksiköhän? Miten kortisoni ja leikkaukset/rokotukset vaikuttavat toinen toisiinsa?